Suur-Savon Osuuspankki teki vastuullisen hankinnan ja valitsi huolletut Framery tilat Savonlinnan konttorille
Suur-Savon Osuuspankki panosti vastuullisuuteen ja valitsi käytetyt Framery-tilat Savonlinnan konttorilleen DUO Interiorin kautta. Päätöksen taustalla olivat kustannustehokkuus, ekologisuus sekä aiemmat hyvät kokemukset DUO Interiorin tarjoamista kalusteista ja palveluista. Tämä ratkaisu tukee pankin sitoutumista kiertotalouden periaatteisiin ja ympäristöystävällisiin valintoihin.
Suur-Savon Osuuspankin kiinteistöhallinnon asiantuntija Mika Korpelan mukaan ratkaisevia tekijöitä olivat taloudellisuus ja ekologisuus. "Kustannustehokkuus sekä ekologisuus olivat keskiössä, ja olemme aikaisemminkin hankkineet DUO Interiorin kautta käytettyjä kalusteita – homma on toiminut hyvin," Korpela kertoo.
Aiemmat positiiviset kokemukset DUOn palveluista vahvistivat päätöstä. Yhteistyö sujui alusta loppuun mutkattomasti. "Homma eteni hienosti DUO Interiorin kanssa aina tarjouspyynnöstä asennukseen asti, ja mukavasti löytyi joustavuutta, kun asennusajankohta siirtyi myöhemmäksi," Korpela toteaa.
Toimitettujen Framery-tilojen laatu on vastannut täysin odotuksia. "Frameryt ovat olleet kovassa käytössä ja niistä on ollut hyviä kokemuksia. Olemme erittäin tyytyväisiä!" Korpela summaa. Kokonaisuutena ratkaisu on osoittautunut onnistuneeksi niin käytännöllisyyden kuin ekologisuuden kannalta.
Ympäristövaikutus
Suur-Savon Osuuspankki säästi yhteensä 28 255 kg luonnonvaroja ja vältti 11 300 kg CO2-päästöjä hankkimalla Framery tilat käytettyinä uusien sijaan DUO Interior Oy:ltä.
Säästetty kilomäärä luonnonvaroja vastaa yhden suomalaisen yli kahdeksan kuukauden suoraa luonnonvarojen kulutusta1. Vältetyt hiilidioksidipäästöt vastaavat yhden suomalaisen yli vuoden keskimääräistä hiilijalanjälkeä2. Päästövähennys vastaa yli 80 770 kilometrin ajomatkaa henkilöautolla3, eli sillä pääsisi kaksi kertaa maapallon ympäri.
Kiertotalouslaskenta toteutettiin yhteistyössä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen kanssa.
1Oletuksena suomalaisen keskimääräinen 40 000 kg luonnonvarojen kulutus RMC-indikaattorilla vuonna 2020. Lähde: Eurostat 2023.
2Oletuksena suomalaisen keskimääräinen vuosittainen hiilijalanjälki 9 610 kg CO2ekv. Lähde Sitra 2023.
3Oletuksena on liikennekäytössä olevan henkilöauton keskimääräinen CO2-päästö vuoden 2023 lopussa; 139,9 g/km, lähde: Traficom 2023.
